Korjattavaksi tuli Yamaha CO-01 Compressor, 80-luvun kitarapedaali. Pedaalista oli kuulunut paukahdus ja se oli savunnut – mutta silti se oli päästänyt ääntä läpi edelleen. Epäilin jo pedaalia vastaanottaessani, että joku kondensaattori on mennyt rikki ja ensimmäinen vilkaisu piirilevylle vahvisti tämän.
Itselläni on tästä Yamahan pedaalisarjasta Phaser, Chorus ja kaksi Flangeria. Lisäksi olen korjannut saman sarjan Distortionin ja kaikissa näissä pienet elektrolyyttikondensaattorit ovat kuivuneet ja niiden kapasitanssi on laskenut kymmeniä prosentteja tai jopa enemmän. Ei tainnut olla ihan laadukkainta komponettia tarjolla Yamahalla tai japanilaiset säästivät käyttämällä halvimpia saatavilla olevia konkkia näitä rakentaessaan…
Sivuhuomio: piirilevyllä on tuttu opari, JRC 4558. Eli sama, joka on mm. Ibanez Tube Screamerin ”maaginen” kikkare. Tuon voisi halutessaan vaihtaa NE5532:ksi, jos pedaalin haluaisi hifimmän kuuloiseksi. Tällöin virrankulutus kasvaisi merkittävästi, mutta kuka näitä nyt paristoilla enää 2020-luvun puoliväliä lähestyttäessä käyttäisikään.
Lähikuva rikkoutuneesta kondensaattorista:
Vaihdoin kuvassa näkyvän 100 uF/16V kondensaattorin uuteen 100 uF/35V:hen. Tämän lisäksi vaihdoin kaikki pienemmät 10 uF elektrolyyttikondensaattorit uusiin, koska ne olivat tulleet käyttöikänsä päähän jo aikaa sitten: parhaiten säilyneessä kapasitanssia oli jäljellä 1,4 uF ja huonoimmassa alle 0,4 uF.
Osien vaihdon jälkeen pedaali toimii taas kuin uusi ja sen pitäisi kestää käyttöä pitkälle 2040-luvulle asti!
