Julkaistu

Tyrmä – Disconnect Me [death metal]

Tyrmä on kesällä 2020 perustettu black / death metal -bändi, joka lähti liikkeelle laulaja Ms Ektoplasman kyllästyttyä laulamaan korkeita stemmoja poppibiisien kertseihin heleän korkealla äänellään. Yhdessä taustalaulusessiossa Ekto sai referenssiksi kuunnella Prodigyn Firestarter -biisiä. Bändi oli hänelle tuttu, mutta se johdatti nuoren, lupaavan poppilaulajattaren musiikin pimeimmälle puolelle.

Tässä biisi, jonka päähenkilö kieriskelee halvaantuneena henkisissä tuskissaan toivoen hoitajien irrottavan hänet letkuista.

Bändi alkaa tehdä seuraavaa biisiä loka-marraskuussa. Tyylilaji vaihtunee tämän jälkeen black metalliin. Täällä studiolla kun on tullut kaikenlaisia bändejä vastaan niin monesti asiakkaat kysyvät, että ketä täällä on käynyt. Sanon yleensä, että olen äänittänyt peräkkäisinä päivinä gosbelia ja death metallia. Nyt saisi taas joku gosbel-bändi ilmaantua studiolle niin saisin tästä tuoreen referenssin siihen moninaiseen tyylilajien kirjoon, jota studiolla pääsee kuulemaan.

Biisin tuotannosta vielä sen verran, että äänimaailma on yhdellä sanalla luonnehdittuna ’brutaali’. Jos lempimusamaku pyörii Radio Novan, Suomipopin ja Saimaan Aaltojen välissä, niin vältä biisin kuuntelua. Tuo ei ole lastenmusiikkia. 🙂

Julkaistu

”Inhoan musiikin teoriaa”

Musiikin teoria: kun vaikkapa musiikin teoriassa sanotaan, että E-duurissa on nuotit E, G# ja B, niin se ei ole teoriaa vaan tietoa. Monet harrastajamuusikot karsastavat sanaa ”teoria”, ikään kuin se olisi musiikista ilon poisvievä tylsä asia. Yleinen puolustus on tämäntyyppinen:

– Ei Kurt Kobainkaan opiskellut musikin teoriaa.

Miksi siis opiskella / ottaa asioista selvää jos ilmankin tulee toimeen?

Musiikin teorian eli musiikin faktojen tunteminen auttaa kommunikoimaan muiden muusikoiden kanssa kappaleen soittamisen ulkopuolella. On helpompi sopia sointukierto ja melodia puhumalla nuoteista niiden oikeilla nimillä kuin tulkkaamalla ”Am F Dm G” basistille näin: ”toiseksi ylintä kieltä vapaana vähän aikaa, sitten se paksuin kieli ihan otelaudan päästä painettuna, sit hyppäät yhden kielen alaspäin ja viet sormea vitosväliin suunnilleen 15 cm oikealle ….”. (En keksinyt tuota päästä – olen studiolla oikeasti joutunut todistamaan tällaista musiikkituokiota! Kyseinen basisti sanoi inhoavansa musiikin teoriaa, eikä siksi halunnut opetella nuotteja.)

Toinen argumentti musiikin perustietojen opiskelua vastaan tuli jonkun studiolla vierailleen punkbändin riveistä:

– Teorian opiskelu vie fiiliksen musiikista.
– Kyllä soitossa pitää olla rosoa.

Vastapallo tähän tuli ammattimuusikkoystävältäni:

– Onhan se tosiaan niin, että oikein soittaminen vie fiiliksen musiikista.

Nykyään oikein / väärin soittamisen dilemma on käytännössä poistunut, koska valtaosa musiikista tehdään koneilla. Soittotaitoa ei enää tarvita. Nuotit livahtavat kuin itsestään oikeille paikoille looppeja näytöllä raahaamalla. Punkbändit ovat hävinneet, niiden tilalla on nuoria beattien tekijöitä. Tässä yksi studiolla kuulemani tokaisu:

– Haluaisin soittaa kitaraa, mutta emmä jaksa kun se on niin vaikeeta eikä kärsivällisyys riitä.

Ja toinen studion ulkopuolelta:
– Ei v1tt|_| kiinnosta.

Niinpä. Mitä nykynuori jaksaisi tehdä keskittyen 4 minuuttia kauempaa. Kyllä nuoriso oli ennenkin pilalla, mutta nyt se vasta pilalla onkin. 🙂

Yksi asiakas tuli tekemään studioon ensimmäistä metallibiisiään. Loppusuoralla hän alkoi epäillä, että onko kappale tarpeeksi hyvä (sanoitus & laulu).

– Mitä jos tää ei olekaan hyvä, kaikki menee pilalle.

Vastasin hänelle, että tämä on hänen eka biisi ja totesin, miten bändit treenaavat ja hinkkaavaat tyyliään treeniksillä jopa vuosikausia, tekevät persnettobaarikeikkoja 5 hengen yleisölle ja vihdoin ehkä saavat jalansijaa ylemmäksi jos käy hirveä munkki – ”ja sinä olet huolissasi, että jos eka demo ei ole maailmanluokan klassikkoteos”. Jotenkin tuntuu, että Idols, Voice ym. kilpailut ovat tehneet hallaa jengin ajattelutavalle koko musiikin tekemisestä. Yksi Idols-kilpailija nyyhkytti kameran edessä, että ”tämä on minun ainoa mahdollisuus”. Totesin mielessäni, että ei tod. ole: perusta bändi tai hanki tuottajakaveri ja alkakaa tehdä biisejä ja treenatkaa. Eiku ei se käy, nykyään odotetaan että tuotantoyhtiö huomaa talenttisi kykykilpailussa ja sitten ootkin uusi Anna Abrey | Antti Tuisku.

Takaisin musiikin tietouteen, josta piti kirjoittaman… Ne perusasiat kun eivät tule koskaan muuttumaan. Jos olet ollut aina musiikin ”teorian” opiskelua vastaan, niin älä mieti asiaa ”teoriana”: soinnut ja nuottien väliset suhteet ovat olemassa universumin perimmäisten luonnonlakien takia. En kerro, että siihen liittyy matematiikkaa, jotta orastava innostus musiikin teoriaa – anteeksi musiikin tietämistä – kohtaan ei lopahtaisi kalkkiviivoilla.

Kun perusasiat ovat hallussa, niin sellaiset asiat kuin esim. biisin sävellajin vaihtaminen pykälää ylemmäksi tai alemmaksi käyvät leikiten. Uusien biisien oppiminen nopeutuu huomattavasti. Alat tehdä mielenkiintoisempaa musiikkia, parempia melodioita, alat saada uusia ideoita soiton (&laulun) rikastamiseen.

– Nääh. Ei Remukaan opiskellut teoriaa.

Julkaistu

Avaruusankat keikkaraportti Kartanorock 2020

Avaruusankat - Kartanorock 2020 - 0

Kartanorock 2020 – Arpaonni oli kohdallaan – pääsimme soittamaan heinäkuun viimeisen illan koittaessa 22 C lämpötilassa auringon paistaessa. Meillä oli tällä kertaa erikoismiehistö – tai siis erikoisankasto – paikalla, koska pari ankkaa oli lomailemassa. Kintsi muisti biisit ulkoa ja soitti biisit edelleen suveneeristi. Samaa voi sanoa myös Subtone Samista, jonka improvisoidut soolot synnyttivät aurinkoisia ilmeitä yleisössä. Panu kilpaili Ankan kanssa siitä, kumpi heistä on bändin liidaaja. Keikan jälkeen Ankka oli sitä mieltä, että hänen keltainen höyhenpeitteensä ja oranssi nokkansa oli parhaiten esillä. Biisien soittamiseen se ei kyllä tällä kertaa osallistunut.

Setti:

  1. Maininki
  2. Voinko muuttaa avaruuteen
  3. Umpimetsä
  4. Vihan kyyneleet
  5. Kaikki Kaikki.

Nyt keikan jälkeen voin tunnustaa, että olin Umpimetsä-kappaleen loppupuolella vähän unessa: bändille tarjottu ruoka alkoi kummitella mielessä ja onnistuin soittamaan väärin pari sointua kappaleessa, jonka neljää sointua olen tähän mennessä soittanut onnistuneesti ilman kämmejä 90-luvulta lähtien. Laulu sentään jatkui oikein ja mietin samalla, että NYT PANU HERÄTYYYS, SAAT KYLLÄ RUOKAA…

Tällä kertaa ei tullut porakonesooloa, koska mun porakone oli oikeissa töissä mökillä. Luulen, että Subtone Samin mehukkaat jazz-vivahteiset revittelyt korvasivat tämän täysimääräisesti.

Syksyllä jatkuu keikat, jos yleinen tilanne sen sallii!

Julkaistu

Pyhä Yrjänä – Making of photos

Radial DI-boksi
Pasin kitara äänitettiin Radial J48 DI-boksilla ja Fractal Audio Axe FX II:lla. No real amps were harmed.
Vesa käytti Fender Princeon Reverbin edessä Line6 -multiefektipedaalia.

 

Neum,ann KM185
Akustisen kitaran mikitys: Neumann KM84 stereopari

 

Fender Princeton Reverb – miksauksessa vasemmanpuoleinen komppikitara ja soolokitara.
Fender Princeton Reverbin kaiutin: American Vintage Warehouse G10C 8 Ohm 75W

 

Rumpusetti Pyhä Yrjänä -äänityksissä – normaali studion oma setti. Bassarissa Shure Beta52, lattiatomissa Sennheiser MD441, overheadeina Sennheiser KM184-pari, huonemikkeinä AKG C414B-ULS-pari, hi-hat AKG C451, ride (en muista), virveli ylä- ja alapuolelta sekä 12″ tom: Shure SM57.
Julkaistu

Vintage Pulu Studio

Vintage Pulu Studio – ajalta jolloin Pulu Studio käytännössä oli vielä Avaruusankat-rokkibändin treenikämpän laajennusosa. Tuohon aikaan elettiin tietotekniikan kehityksen ehdotonta huippua – monitorit olivat värillisiä (kaikki 16 väriä), näytön tarkkuus oli täydet 640 x 480 pikseliä ja näyttöjen koko oli saavuttanut maksimaalisen 21″ haamurajan. Tietokoneiden tehot olivat kasvaneet exponentiaalisesti. Pulu Studiolla oltiin kuitenkin sen verran digitaalisessa äänityksessä aikaa edellä, että mulla oli käytössä ei yksi, ei kaksi vaan KOLME PC:tä, joista yksi oli master ja kaksi oli valjastettu VST-plugareiden pyörittämiseen(!). Tuohon aikaan kehittynein järjestelmä oli ProTools HD, jonka hinta vastaavilla liitännöillä ja plugarimäärillä olisi ollut luokkaa 100.000 €. Tein itse ja säästin 95 % ProToolsiin verrattuna.

Ohjelmat kaatuivat tuohon aikaan monta kertaa session aikana. Auto-save pelasti aina tilanteen ja juuri koskaan ei tuhoutunut enempää kuin muutaman viimeisen minuutin työt.

Kakkoskuvassa näkyy tuolin takana Kajaani UT Mix, jonka ostin Maikkarin huutokaupasta. Sen ansiosta studion etuasteiden laatu on ollut alkuajoista lähtien pro-tasoa; nyt vuonna 2020 minulla ei ole edelleenkään Kajaani-pöytää parempia etuasteita, vaikka laitteita on kertynyt ”riittävä” määrä. Kajaani UT Mixin lisäksi olin heti alkuun ostanut pro-tason mikrofoneja, joten signaalitie oli hyvällä mallilla jo vintage-aikojen alussa. Ainoastaan A/D- ja D/A-muuntimet ovat kehittyneet paremmiksi.

Aloitin digiäänitykset muistaakseni vuonna 1998 siirtyessäni asteittain pois Fostex R8 -kasiraiturin käytöstä. Siinä välissä oli vaihe, jolloin kasiraiturilta tuli tehtyä välimiksaus SuperVHS-nauhalle (!), koska siinä oli kuvan lisäksi myös hyvälaatuinen ääni.

Pieni vertailu vielä nykyiseen studion tietokoneeseen: pöydän alla hurisee hiljakseen Intel i9-9900k nimellisellä 5 GHz nopeudella, muistia on 64 GB, kovalevyt m.2 ja SSD -tyyppisiä (ei pyöriviä kovalevyjä ollenkaan enää). Tehoa on niin paljon, että miksatessa ei tarvitse ikinä miettiä, että kestääkö projektiin lisätä vielä yhden tehosyöpön plugarin vai ei. -Kyllä kestää. Audiota miksatessani tietokoneen kuormitus on yleensä 25 % luokkaa raskaissa projekteissa ja alle 5 % normaaleissa pikkuäänityksissä. Videopuolella koneen saa edelleen helposti kyykkyyn, mutta nyt konetehot ovat olleet jo useamman vuoden ajan sellaiset, että audion miksaaminen on miellyttävän nopeaa. Erona 20 vuoden takaiseen setuppiin on se, että ennen miksaaminen oli jännittävää ja kiehtovaa: oli uskomatonta, että kompressorin, kaiun ja EQ:n pystyi tekemään tietokoneella!!! SuperWAU!

Julkaistu

Yrityspodcast – ”Tein itse ja säästin” vai sittenkin jotain muuta…

Muutama vuosi sitten kukaan ei tiennyt, mitä podcast tarkoittaa. Vähän sama kuin blogin kanssa oli 10 vuotta sitten. Nyt kaikki ovat alkaneet tehdä podcasteja ja sitä pidetään luonnollisena lisänä yrityksen markkinoinnissa.

Jos yrityksen toimiala on tylsää peruspuurtamista, niin miten siitä saa loihdittua kuulijoita koukuttavia podcasteja? Miten pitkä podcastin pitää olla? Millainen on hyvän podcastin rakenne?

Tein itse ja säästin

– Hei Make, sinähän olet laittanut meidän printteridriveritkin kuntoon ja tiedät yhtä jos toista näistä ATK-jutuista. Äänitäpä meille podcast.

– Joo siis tässä mun puhelimessa on Ääninauhuri-applikaatio. Laitan sen tuohon neukkarin pöydälle.

Plussat:
+ Halpa
+ Nopea

Miinukset:
– Kaikki muu…

Sisällön suunnittelu

Yrityspodcast on lähtökohtaisesti tarkoitettu asiakassuhdetta syventäväksi markkinoinnin välineeksi vanhoille asiakkaille tai herättämään mielenkiintoa potentiaalisten asiakkaiden joukossa. Tarkoituksena ei ole miellyttää suurta yleisöä, vaan tarjota mielenkiintoista sisältöä tunnetulle, rajatulle kohderyhmälle. Tämän vuoksi podcastin sisältö voi olla pitkälle erikoistunutta ja se voi sisältää syventävää asiatietoa – kohderyhmä todennäköisesti tuntee alan ja pitää siitä, että heille tarjotaan täsmällistä, yksityiskohtiin paneutuvaa sisältöä.

Tyypillinen yrityspodcastin pituus on 20 minuuttia. Uutuustuotteista tai -teknologioista kertovat podit voivat olla lyhyempiä, 5-7 min pitkiä, tiiviitä tietopaketteja – näissä syventävää tietoa kannattaa tarjota podcastin yhteyteen kirjoitetulla pitemmällä artikkelilla.

Lyhyen ja pitkän yrityspodcastin rakenne

20 min podcast voidaan jakaa osiin vaikkapa tällä tavalla:

  1. Max 30 sek – intro, jossa kerrotaan podcastin/podcast-sarjan tarkoitus
  2. 5-6 min – vieraan/vieraiden esittely ja juontajalta napakka kysymys, jolla päästään aiheeseen kiinni enempiä kaartelematta
  3. [Tähän mahdollisesti mainoskatko, jossa muistutetaan podast-sarjan muista osista, tuotteista tms.]
  4. 13 min – syventävää keskustelua aiheesta
  5. 1 min – ”tähän loppuun haluaisin vielä kysyä, että ________”
  6. Lopetus – ”Tässä jaksossa käsiteltiin ____, ensi kerralla aiheena ____. Se on moro.”

6 min podcast tehdään tiukemmin:

  1. 15 sek intro – ”Tervetuloa _____-podcastiin. Minä olen _____ ja vieraanani tänään ____. Tänään keskustelemme lentävien junien ruuhkamaksuista ja miten niitä voidaan kiertää.
  2. 1 min – aiheen esittely ja ensimmäinen kysymys/vastaus
  3. 4 min – syventävää juttelua
  4. Nopea kertaus ja kehotus tutkia lisätietoja nettisivulta ______.

Podcast-äänityksen tekninen toteutus: lue  Podcastin aloitusopas -artikkeli.

Podcastin juontaja

Kaikki osaavat puhua, mutta harvaa osaa puhua selkeästi ja luontevasti äänitystilanteessa. Hyvä juontaja puhuu innostavasti, mutta osaa myös aiheen siten, että hän pystyy heittämään vieraalle/vieraille vastapalloja. Hyvä juontaja vie keskustelua eteenpäin ja hän osaa ottaa haastateltavasta ulos mielenkiintoisia, aiheeseen liittyviä vastauksia.

Kukaan ei ole syntynyt hyväksi podcast-juontajaksi ja jos yrityksen sisältä ei löydy vapaaehtoista + pätevää puhujaa, niin kannattaa pyytää studioon puhumisen ammattilainen, jolla on kokemusta radiosta, TV:stä tai muusta julkisesta esiintymisestä. Toisaalta ulkopuolinen juontaja on pihalla yrityksen tuotteista ja palveluista, joten hänen täytyy podcastin äänitysvaiheessa luottaa firman sisältä tulevaa juontajaa enemmän valmiiksi kirjoitettuihin kysymyksiin.

Puhukaa rennosti, mutta ei LIIAN rennosti

Podcastin kuulijat arvostavat asiantuntevaa, levollista ja rentoa keskustelua. Kirjakielinen ja paperista luettu esitelmöinti sopii vain ”asiantuntijalta asiantuntijalle” -tyyppiseen viestintään. Valmiiden vastausten lukemista paperista tulisi välttää, jos vieras suinkin pystyy tähän.

Podcastissa haastateltavat vieraat eivät ole todennäköisesti saaneet koulutusta suulliseen ilmaisuun. Tässä kokemusperäinen muistilista amatööripuhujalle, joita noudattamalla olet heti parempi podcastaaja:

  1. Älä käytä täytesanoja! Siis tota niinku mä [maiskautus] öö niinku et… Ole mieluummin hiljaa; hiljaisuuden voi aina leikata lyhyemmäksi editointivaiheessa!
  2. Hengitä kauempana mikrofonista.
  3. Puhu selkeästi lauseen loppuun asti. Monet nielevät vastauksiensa viimeiset sanat.
  4. Jos tulee virhe, niin pidä tauko ja vastaa uudestaan; leikkaaja hoitaa kyllä loput!
  5. Pidä sama etäisyys mikrofoniin koko ajan puhuessasi.
  6. Unohda mikrofoni ja äänittäminen ja keskity juttelemaan juontajan kanssa! 🙂

Tulosten arviointi

Podcastit tuovat asiakkaita pääosin epäsuorasti tunnettuuden lisääntymisenä ja imagon kautta. Podcastilla voidaan herättää potentiaalinen asiakas lähestymään yritystänne; ”nuo puhuvat juuri niistä asioista, joita olemme itsekin pyöritelleet jo pitemmän aikaa – taidanpa kysyä heiltä tarjousta, niin ei tarvitse tehdä kaikkea itse”. Hyvin toteutetuilla podcasteilla välitetään potentiaalisille ja vanhoille asiakkaille viestiä, että olemme oman alamme ammattilaisia – luottakaa meihin”.

 

Kirjoittanut

Panu Pentikäinen

Panulla on yli 20 vuoden kokemus digitaalisesta äänittämisestä ja hän on kartuttanut podcast-tuotannon kokemuksia monien suuryritysten ja julkisten instituutioiden projekteissa.

Julkaistu

Sekalaisia studiokuulumisia

Sunnuntai. Kalenterissa on merkinnät:

  • Miksaa Bändi A
  • Miksaa Bändi B
  • Tee musavideon editit (Bändi C)
  • Tee alv-ilmoitus (boring, teen myöhemmin)
  • Ala tehdä veroilmoitusta (boring, jättöpiävä on vasta viikkojen päästä)

Aloitin bändistä A – 80-lukuhenkistä trashmetallia / hardrockia. Bändi oli tehnyt äänitykset toisessa studiossa ja minulta tilattiin miksaus & masterointi. On aina yhtä haastavaa miksata toisen äänittämiä raitoja – olisin tämänkin bändin äänityksissä tehnyt paljon erilaisia mikitysratkaisuja ja virittänyt rummut [eri tavalla]. Hiljalleen soundit ovat alkaneet muotoutua lupaaviksi, joten hyvä tästä vielä tulee.

Bändi B julkaisee kolme biisiä maaliskuussa ja nyt on aika tehdä biisit valmiiksi. Tällä kertaa bändi on Pulu Studiolla äänitetty, mutta se ei poista tuskaa miksausvaiheessa – olen bändille tuottaja ja kosketinsoittaja, mutta toisaalta bändin sisällä on jäseniä, jotka haluavat eri soundia kuin mihin itse olen viemässä bändiä sen keulahahmon kanssa. Pitäisikö yrittää miellyttää kaikkia vai seurata omaa intuitiota? Yritin miksata tulevaa musavideobiisiä ”kaikkia miellyttävällä tavalla”, mutta ei se toiminut – rockissa pitää olla vaaran tuntua ja häpeilemättömiä juttuja. Kaikkia miellyttävä versio oli sellainen, että voisin soittaa sen tätini teekutsuilla taustamusiikkina. Liian turvallista. Ei toimi.

Bändin nokkamies tuli seuraamaan kutsustani miksausta ja hän kannusti minua seuraamaan omaa visiotani. Mieluummin överit kuin vajarit. Soitin biisin sekaan räjähdykseltä kuulostavia rumpuiskuja, synabasson, JP8000-syntikoita, enkelikuoroa, usvaisia avaruussoundeja, kauhuleffaefektejä ja introon varmuuden vuoksi liikenteen melua phaserilla filtteröitynä. Lisäsin kaikuja ja rakensin miksauksesta kivitalon kokoisen möhkäleen, joka ei mahdu kaiuttimien väliin kertosäkeissä. Aloin päästä pisteeseen, jossa puistelen päätäni luomusta kuunnellessani. Vähän jäi vielä kesken, mutta toiveikas hymy alkoi virota kasvoilleni.

Bändi C kyseli musavideonsa perään ja sen keulahahmo kiitteli jo mielestään valmiista videon koevedoksesta. Tämä jäi vielä vaiheeseen – yksi työpäivä ei riitä näin moneen asiaan. Arvonlisäveroilmoitus jäi myös tekemättä, mutta ei se verottaja muutaman päivän myöhästymisestä hyökkää päälle.

Tauon jälkeen ilta jatkui tulevan keikkailevan bändini taustanauhojen rakentelulla. Tein kokeeksi taustanauhan Queen – Under Pressure -biisiin. Radiossa biisi on soinut varmasti paljon varsinkin intron bassoriffin takia, mutta en ole kuullut minkään bändin soittavan sitä livenä. Alkutahtien jälkeen biisi muuttuu tyypilliseksi Queenin progerockiksi, eikä sitä noin vain toisteta tavallisella bändillä. Kakkossäkeistön laulut ovat myös hyvin haastavia. Niitä pitää vähän oikoa, koska oli vain yksi David Bowie, joka pystyy laulamaan kuin David Bowie. Taustanauhaan löytyi jo handclapit, sormien napsautukset, riffipiano, komppipiano, apubasso, bassoon, french horn ja pari muuta soitinta. Kitara, basso, rummut ja laulut on tarkoitus esittää livenä, joten niitä en tee taustanauhaan.

 

Julkaistu

Avaruusankat keikalla

Pulu Studion äänittäjä-tuottajan Panun suomirock/progebändi Avaruusankat teki paluun keikkalavoille.

Avaruusankat 2020
Ilmaise itseäsi porakoneella, sähkökitaralla ja ankalla.

 

Avaruusankat 2020
Avaruusankkojen tuleva uusi jäsen Pete soittaa Panun vierellä Telecasteria.

Avaruusankat 2020

Avaruusankat 2020
Ei tarvitse huutaa niin lujaa jos menee lähemmäksi mikrofonia, tyhmä.

 

Avaruusankat 2020
Cuber-lasit päässä ei sitten vilkuilla otelautaa…

 

Avaruusankat 2020
Kitarasoolossa tunnetilat ilmaistaan ilmeillä. Nuotit ovat vain nuotteja.

 

Avaruusankat 2020
Joko mulla oli hyvä fiilis päällä tai viittilöin baaritiskille, että janottaa.

 

Keikkasetti:

  • Maininki
  • Paistinpannu
  • Voinko muuttaa avaruuteen
  • Umpimetsä
  • Kolme Ankkaa
  • Vihan kyyneleet
  • Kaikki Kaikki
  • Sekaisin Janesta