Julkaistu

Pyhä Yrjänä – Making of photos

Radial DI-boksi
Pasin kitara äänitettiin Radial J48 DI-boksilla ja Fractal Audio Axe FX II:lla. No real amps were harmed.
Vesa käytti Fender Princeon Reverbin edessä Line6 -multiefektipedaalia.

 

Neum,ann KM185
Akustisen kitaran mikitys: Neumann KM84 stereopari

 

Fender Princeton Reverb – miksauksessa vasemmanpuoleinen komppikitara ja soolokitara.
Fender Princeton Reverbin kaiutin: American Vintage Warehouse G10C 8 Ohm 75W

 

Rumpusetti Pyhä Yrjänä -äänityksissä – normaali studion oma setti. Bassarissa Shure Beta52, lattiatomissa Sennheiser MD441, overheadeina Sennheiser KM184-pari, huonemikkeinä AKG C414B-ULS-pari, hi-hat AKG C451, ride (en muista), virveli ylä- ja alapuolelta sekä 12″ tom: Shure SM57.
Julkaistu

Vintage Pulu Studio

Vintage Pulu Studio – ajalta jolloin Pulu Studio käytännössä oli vielä Avaruusankat-rokkibändin treenikämpän laajennusosa. Tuohon aikaan elettiin tietotekniikan kehityksen ehdotonta huippua – monitorit olivat värillisiä (kaikki 16 väriä), näytön tarkkuus oli täydet 640 x 480 pikseliä ja näyttöjen koko oli saavuttanut maksimaalisen 21″ haamurajan. Tietokoneiden tehot olivat kasvaneet exponentiaalisesti. Pulu Studiolla oltiin kuitenkin sen verran digitaalisessa äänityksessä aikaa edellä, että mulla oli käytössä ei yksi, ei kaksi vaan KOLME PC:tä, joista yksi oli master ja kaksi oli valjastettu VST-plugareiden pyörittämiseen(!). Tuohon aikaan kehittynein järjestelmä oli ProTools HD, jonka hinta vastaavilla liitännöillä ja plugarimäärillä olisi ollut luokkaa 100.000 €. Tein itse ja säästin 95 % ProToolsiin verrattuna.

Ohjelmat kaatuivat tuohon aikaan monta kertaa session aikana. Auto-save pelasti aina tilanteen ja juuri koskaan ei tuhoutunut enempää kuin muutaman viimeisen minuutin työt.

Kakkoskuvassa näkyy tuolin takana Kajaani UT Mix, jonka ostin Maikkarin huutokaupasta. Sen ansiosta studion etuasteiden laatu on ollut alkuajoista lähtien pro-tasoa; nyt vuonna 2020 minulla ei ole edelleenkään Kajaani-pöytää parempia etuasteita, vaikka laitteita on kertynyt ”riittävä” määrä. Kajaani UT Mixin lisäksi olin heti alkuun ostanut pro-tason mikrofoneja, joten signaalitie oli hyvällä mallilla jo vintage-aikojen alussa. Ainoastaan A/D- ja D/A-muuntimet ovat kehittyneet paremmiksi.

Aloitin digiäänitykset muistaakseni vuonna 1998 siirtyessäni asteittain pois Fostex R8 -kasiraiturin käytöstä. Siinä välissä oli vaihe, jolloin kasiraiturilta tuli tehtyä välimiksaus SuperVHS-nauhalle (!), koska siinä oli kuvan lisäksi myös hyvälaatuinen ääni.

Pieni vertailu vielä nykyiseen studion tietokoneeseen: pöydän alla hurisee hiljakseen Intel i9-9900k nimellisellä 5 GHz nopeudella, muistia on 64 GB, kovalevyt m.2 ja SSD -tyyppisiä (ei pyöriviä kovalevyjä ollenkaan enää). Tehoa on niin paljon, että miksatessa ei tarvitse ikinä miettiä, että kestääkö projektiin lisätä vielä yhden tehosyöpön plugarin vai ei. -Kyllä kestää. Audiota miksatessani tietokoneen kuormitus on yleensä 25 % luokkaa raskaissa projekteissa ja alle 5 % normaaleissa pikkuäänityksissä. Videopuolella koneen saa edelleen helposti kyykkyyn, mutta nyt konetehot ovat olleet jo useamman vuoden ajan sellaiset, että audion miksaaminen on miellyttävän nopeaa. Erona 20 vuoden takaiseen setuppiin on se, että ennen miksaaminen oli jännittävää ja kiehtovaa: oli uskomatonta, että kompressorin, kaiun ja EQ:n pystyi tekemään tietokoneella!!! SuperWAU!

Julkaistu

Yrityspodcast – ”Tein itse ja säästin” vai sittenkin jotain muuta…

Muutama vuosi sitten kukaan ei tiennyt, mitä podcast tarkoittaa. Vähän sama kuin blogin kanssa oli 10 vuotta sitten. Nyt kaikki ovat alkaneet tehdä podcasteja ja sitä pidetään luonnollisena lisänä yrityksen markkinoinnissa.

Jos yrityksen toimiala on tylsää peruspuurtamista, niin miten siitä saa loihdittua kuulijoita koukuttavia podcasteja? Miten pitkä podcastin pitää olla? Millainen on hyvän podcastin rakenne?

Tein itse ja säästin

– Hei Make, sinähän olet laittanut meidän printteridriveritkin kuntoon ja tiedät yhtä jos toista näistä ATK-jutuista. Äänitäpä meille podcast.

– Joo siis tässä mun puhelimessa on Ääninauhuri-applikaatio. Laitan sen tuohon neukkarin pöydälle.

Plussat:
+ Halpa
+ Nopea

Miinukset:
– Kaikki muu…

Sisällön suunnittelu

Yrityspodcast on lähtökohtaisesti tarkoitettu asiakassuhdetta syventäväksi markkinoinnin välineeksi vanhoille asiakkaille tai herättämään mielenkiintoa potentiaalisten asiakkaiden joukossa. Tarkoituksena ei ole miellyttää suurta yleisöä, vaan tarjota mielenkiintoista sisältöä tunnetulle, rajatulle kohderyhmälle. Tämän vuoksi podcastin sisältö voi olla pitkälle erikoistunutta ja se voi sisältää syventävää asiatietoa – kohderyhmä todennäköisesti tuntee alan ja pitää siitä, että heille tarjotaan täsmällistä, yksityiskohtiin paneutuvaa sisältöä.

Tyypillinen yrityspodcastin pituus on 20 minuuttia. Uutuustuotteista tai -teknologioista kertovat podit voivat olla lyhyempiä, 5-7 min pitkiä, tiiviitä tietopaketteja – näissä syventävää tietoa kannattaa tarjota podcastin yhteyteen kirjoitetulla pitemmällä artikkelilla.

Lyhyen ja pitkän yrityspodcastin rakenne

20 min podcast voidaan jakaa osiin vaikkapa tällä tavalla:

  1. Max 30 sek – intro, jossa kerrotaan podcastin/podcast-sarjan tarkoitus
  2. 5-6 min – vieraan/vieraiden esittely ja juontajalta napakka kysymys, jolla päästään aiheeseen kiinni enempiä kaartelematta
  3. [Tähän mahdollisesti mainoskatko, jossa muistutetaan podast-sarjan muista osista, tuotteista tms.]
  4. 13 min – syventävää keskustelua aiheesta
  5. 1 min – ”tähän loppuun haluaisin vielä kysyä, että ________”
  6. Lopetus – ”Tässä jaksossa käsiteltiin ____, ensi kerralla aiheena ____. Se on moro.”

6 min podcast tehdään tiukemmin:

  1. 15 sek intro – ”Tervetuloa _____-podcastiin. Minä olen _____ ja vieraanani tänään ____. Tänään keskustelemme lentävien junien ruuhkamaksuista ja miten niitä voidaan kiertää.
  2. 1 min – aiheen esittely ja ensimmäinen kysymys/vastaus
  3. 4 min – syventävää juttelua
  4. Nopea kertaus ja kehotus tutkia lisätietoja nettisivulta ______.

Podcast-äänityksen tekninen toteutus: lue  Podcastin aloitusopas -artikkeli.

Podcastin juontaja

Kaikki osaavat puhua, mutta harvaa osaa puhua selkeästi ja luontevasti äänitystilanteessa. Hyvä juontaja puhuu innostavasti, mutta osaa myös aiheen siten, että hän pystyy heittämään vieraalle/vieraille vastapalloja. Hyvä juontaja vie keskustelua eteenpäin ja hän osaa ottaa haastateltavasta ulos mielenkiintoisia, aiheeseen liittyviä vastauksia.

Kukaan ei ole syntynyt hyväksi podcast-juontajaksi ja jos yrityksen sisältä ei löydy vapaaehtoista + pätevää puhujaa, niin kannattaa pyytää studioon puhumisen ammattilainen, jolla on kokemusta radiosta, TV:stä tai muusta julkisesta esiintymisestä. Toisaalta ulkopuolinen juontaja on pihalla yrityksen tuotteista ja palveluista, joten hänen täytyy podcastin äänitysvaiheessa luottaa firman sisältä tulevaa juontajaa enemmän valmiiksi kirjoitettuihin kysymyksiin.

Puhukaa rennosti, mutta ei LIIAN rennosti

Podcastin kuulijat arvostavat asiantuntevaa, levollista ja rentoa keskustelua. Kirjakielinen ja paperista luettu esitelmöinti sopii vain ”asiantuntijalta asiantuntijalle” -tyyppiseen viestintään. Valmiiden vastausten lukemista paperista tulisi välttää, jos vieras suinkin pystyy tähän.

Podcastissa haastateltavat vieraat eivät ole todennäköisesti saaneet koulutusta suulliseen ilmaisuun. Tässä kokemusperäinen muistilista amatööripuhujalle, joita noudattamalla olet heti parempi podcastaaja:

  1. Älä käytä täytesanoja! Siis tota niinku mä [maiskautus] öö niinku et… Ole mieluummin hiljaa; hiljaisuuden voi aina leikata lyhyemmäksi editointivaiheessa!
  2. Hengitä kauempana mikrofonista.
  3. Puhu selkeästi lauseen loppuun asti. Monet nielevät vastauksiensa viimeiset sanat.
  4. Jos tulee virhe, niin pidä tauko ja vastaa uudestaan; leikkaaja hoitaa kyllä loput!
  5. Pidä sama etäisyys mikrofoniin koko ajan puhuessasi.
  6. Unohda mikrofoni ja äänittäminen ja keskity juttelemaan juontajan kanssa! 🙂

Tulosten arviointi

Podcastit tuovat asiakkaita pääosin epäsuorasti tunnettuuden lisääntymisenä ja imagon kautta. Podcastilla voidaan herättää potentiaalinen asiakas lähestymään yritystänne; ”nuo puhuvat juuri niistä asioista, joita olemme itsekin pyöritelleet jo pitemmän aikaa – taidanpa kysyä heiltä tarjousta, niin ei tarvitse tehdä kaikkea itse”. Hyvin toteutetuilla podcasteilla välitetään potentiaalisille ja vanhoille asiakkaille viestiä, että olemme oman alamme ammattilaisia – luottakaa meihin”.

 

Kirjoittanut

Panu Pentikäinen

Panulla on yli 20 vuoden kokemus digitaalisesta äänittämisestä ja hän on kartuttanut podcast-tuotannon kokemuksia monien suuryritysten ja julkisten instituutioiden projekteissa.

Julkaistu

Sekalaisia studiokuulumisia

Sunnuntai. Kalenterissa on merkinnät:

  • Miksaa Bändi A
  • Miksaa Bändi B
  • Tee musavideon editit (Bändi C)
  • Tee alv-ilmoitus (boring, teen myöhemmin)
  • Ala tehdä veroilmoitusta (boring, jättöpiävä on vasta viikkojen päästä)

Aloitin bändistä A – 80-lukuhenkistä trashmetallia / hardrockia. Bändi oli tehnyt äänitykset toisessa studiossa ja minulta tilattiin miksaus & masterointi. On aina yhtä haastavaa miksata toisen äänittämiä raitoja – olisin tämänkin bändin äänityksissä tehnyt paljon erilaisia mikitysratkaisuja ja virittänyt rummut [eri tavalla]. Hiljalleen soundit ovat alkaneet muotoutua lupaaviksi, joten hyvä tästä vielä tulee.

Bändi B julkaisee kolme biisiä maaliskuussa ja nyt on aika tehdä biisit valmiiksi. Tällä kertaa bändi on Pulu Studiolla äänitetty, mutta se ei poista tuskaa miksausvaiheessa – olen bändille tuottaja ja kosketinsoittaja, mutta toisaalta bändin sisällä on jäseniä, jotka haluavat eri soundia kuin mihin itse olen viemässä bändiä sen keulahahmon kanssa. Pitäisikö yrittää miellyttää kaikkia vai seurata omaa intuitiota? Yritin miksata tulevaa musavideobiisiä ”kaikkia miellyttävällä tavalla”, mutta ei se toiminut – rockissa pitää olla vaaran tuntua ja häpeilemättömiä juttuja. Kaikkia miellyttävä versio oli sellainen, että voisin soittaa sen tätini teekutsuilla taustamusiikkina. Liian turvallista. Ei toimi.

Bändin nokkamies tuli seuraamaan kutsustani miksausta ja hän kannusti minua seuraamaan omaa visiotani. Mieluummin överit kuin vajarit. Soitin biisin sekaan räjähdykseltä kuulostavia rumpuiskuja, synabasson, JP8000-syntikoita, enkelikuoroa, usvaisia avaruussoundeja, kauhuleffaefektejä ja introon varmuuden vuoksi liikenteen melua phaserilla filtteröitynä. Lisäsin kaikuja ja rakensin miksauksesta kivitalon kokoisen möhkäleen, joka ei mahdu kaiuttimien väliin kertosäkeissä. Aloin päästä pisteeseen, jossa puistelen päätäni luomusta kuunnellessani. Vähän jäi vielä kesken, mutta toiveikas hymy alkoi virota kasvoilleni.

Bändi C kyseli musavideonsa perään ja sen keulahahmo kiitteli jo mielestään valmiista videon koevedoksesta. Tämä jäi vielä vaiheeseen – yksi työpäivä ei riitä näin moneen asiaan. Arvonlisäveroilmoitus jäi myös tekemättä, mutta ei se verottaja muutaman päivän myöhästymisestä hyökkää päälle.

Tauon jälkeen ilta jatkui tulevan keikkailevan bändini taustanauhojen rakentelulla. Tein kokeeksi taustanauhan Queen – Under Pressure -biisiin. Radiossa biisi on soinut varmasti paljon varsinkin intron bassoriffin takia, mutta en ole kuullut minkään bändin soittavan sitä livenä. Alkutahtien jälkeen biisi muuttuu tyypilliseksi Queenin progerockiksi, eikä sitä noin vain toisteta tavallisella bändillä. Kakkossäkeistön laulut ovat myös hyvin haastavia. Niitä pitää vähän oikoa, koska oli vain yksi David Bowie, joka pystyy laulamaan kuin David Bowie. Taustanauhaan löytyi jo handclapit, sormien napsautukset, riffipiano, komppipiano, apubasso, bassoon, french horn ja pari muuta soitinta. Kitara, basso, rummut ja laulut on tarkoitus esittää livenä, joten niitä en tee taustanauhaan.

 

Julkaistu

Avaruusankat keikalla

Pulu Studion äänittäjä-tuottajan Panun suomirock/progebändi Avaruusankat teki paluun keikkalavoille.

Avaruusankat 2020
Ilmaise itseäsi porakoneella, sähkökitaralla ja ankalla.

 

Avaruusankat 2020
Avaruusankkojen tuleva uusi jäsen Pete soittaa Panun vierellä Telecasteria.

Avaruusankat 2020

Avaruusankat 2020
Ei tarvitse huutaa niin lujaa jos menee lähemmäksi mikrofonia, tyhmä.

 

Avaruusankat 2020
Cuber-lasit päässä ei sitten vilkuilla otelautaa…

 

Avaruusankat 2020
Kitarasoolossa tunnetilat ilmaistaan ilmeillä. Nuotit ovat vain nuotteja.

 

Avaruusankat 2020
Joko mulla oli hyvä fiilis päällä tai viittilöin baaritiskille, että janottaa.

 

Keikkasetti:

  • Maininki
  • Paistinpannu
  • Voinko muuttaa avaruuteen
  • Umpimetsä
  • Kolme Ankkaa
  • Vihan kyyneleet
  • Kaikki Kaikki
  • Sekaisin Janesta

 

Julkaistu

Nauhamasterointia Telefunken M15 -avokelanauhurilla

Tänään oli pitkästä aikaa kokonaisen albumin nauhamasterointia. Onhan näissä kelanauhojen kanssa työskennellessä eri fiilis kuin kuvaputkea tuijottaessa…

– No tuoko se nauha sitä ”lämpöä”, jota siltä haetaan?

Oma vastaukseni on, että kyllähän se nauha soundia muuttaa, mutta ehkä hienovaraisemmin mitä yleisesti luullaan. Megapaljastus: huono mix ei muutu kullaksi nauhan kautta kierrätettynä. Toinen paljastus: kaikki eivät tykkää nauhasoundista – esim. yhden jazz-levyn masteroinnissa bändi päätyi lopulta digitaaliseen vaihtoehtoon.

Kohinatasot studion Telefunken M15:ssa ovat karkeasti arvioiden -66 dB luokkaa; musiikin seassa sitä ei huomaa, mutta biisien alussa ja lopussa kuuluu pientä suhinaa, jos tarkkaan kuuntelee.

Nauhuri: Telefunken M15
Nauha: 1/4″ AGFA PER 528 tai BASF LGR 50 (taisi olla Agfa tällä kertaa)

Miten analoginauhuri toimii?

Tallennuspää on erityisen keltainen sähkömagneetti. Se polarisoi nauhan rautaoksidipartikkelit nauhan kulkiessa tallennuspään ohi. Tämä prosessi ei ole täydellinen ja se aiheuttaa tallenteeseen mielenkiintoisia häiriöitä, joihin vaikuttavat mm. nauhan nopeus, nauhurin tyyppi ja sen kalibrointi.

Mitä nauha tekee äänelle?

Nauhalle tallennettaessa transientit pehmenevät hieman ja alapää kuulostaa paksummilta. Lisäksi kun musiikki ajetaan nauhalle kuumalla tasolla, aiheuttaa nauha soundiin selkeästi havaittavaa kompressoitumista, joka on miellyttävää erityisesti korkeilla taajuuksilla. Nauhakompressio poistaa äänestä kireyttä tekemättä siitä kuitenkaan ”pliisua”. Nauhan avulla voidaan lisätä bassoa ja pehmentää transientteja samanaikaisesti.

 

Julkaistu

Kajaani UT Mix kanavien kohinan testaus

Kajaani UT Mix äänipöytä on ollut  keväästä asti poissa päivittäisestä käytöstä. Tein siihen pientä huoltoa ja olen ottamassa sen takaisin tarkkaamon pöydälle säännölliseen käyttöön. Halusin kuitenkin testata Kajaanin toimivuuden ennen tuotantoon ottamista ja päätin tehdä asiasta pienen artikkelin tänne. Mukana on tällä kertaa ääninäytteitä – huisin mielenkiintoista -50 dB tasolla olevaa pohjakohinaa. Näistä ei vielä listahittiä rakenna ilman ylenpalttista luovuutta, joten uskallan antaa tiedostot vapaaseen käyttöön… Jos joku sattuisi haluamaan liian steriilille levylleen autenttista Kajaani UT Mixin pohjakohinaa. 🙂

Kanavakohtaiset pohjakohinat 60 dB gainilla

Testijärjestely:

Kanavan sisääntuloihin ei kytketty mitään.

EQ kytketty pois päältä.

Gain: +60 dB

Trim: 0 dB

Kohinat äänitetty yksitellen samaa signaalitietä pitkin RME UFX II:lla, joten ainoa muuttuja testissä on kanavalohko.

Tässä 90 sekunnin pätkät kunkin kanavan pohjakohinasta. Raidat ovat täysin käsittelemättömiä.

Kanava 1

Kanava 2

Kanava 3

Kanava 4

Kanava 5

Kanava 6

Kanava7

Kanava 8

 

Arviointia

Nostin jokaisen kanavan äänenvoimakkuutta 54 dB analysoinnin helpottamiseksi. Eroja alkoi tulla näkyviin. Tässä kuva raidoista:

Kajaani UT Mix Kohinat

Mitä ohuempi valkoinen viiva, sitä parempi kanava on. Pohjakohina on pääosin 50 Hz kerrannaisia. Voimakkainta tämä on kanavalla 8, joka on virtalähdettä lähimpänä. Yllättäen myös kanavalla 1 on melko paljon pohjia. Kanavan 2 ja 4 piikit tulivat siitä, että puhdistin pölyjä miksauspöydän päältä samaan aikaan kun äänitin kohinoita.

Sisimmät kanavat ovat loistavassa kunnossa, eivätkä nuo ykkös- ja kasikanavienkaan brummit vakavia ole. Normaalikäytössä tarvitsen 15-35 dB vahvistuksen signaaliin ja testissä käytettiin 60 dB:tä. Kanavat 1 ja 8 kelpaavat ilman kunnostustakin päivittäiseen käyttöön, kun gainit pysyvät kohtuullisina eli alle 30 dB:ssä.

Seuraavaksi taajuusvasteita:

 

Kanava 1
Kanava 2
Kanava 3

 

Kanava 8

 

Seuraavassa ääninäytteessä kaikki kanavat on miksattu yhteen stereopareina (Kanava 1 vasemmalle, 2 oikealle, 3 vasemmalle, jne.). 100 Hz brummi kuuluu selvästi…

Kanavat 1-8 playbackin aikana.

 

Tässä pohjakohina käytettäessä etuvahvistimia tyypillisellä käyttöalueella:

 

Yhteenveto

Pohjakohinat ovat alueella siedettävä – loistava. Tarkastan kanavien 1 ja 8 verkkohurinan syyn. Muut kanavat ovat hyvässä kunnossa (pohjakohinan osalta), ja niitä voi käyttää miettimättä sen enempää, että kuinka paljon ne kohisevat. Jos kyseessä ei ole tosi hiljaa puhuvien vieraiden podcast-äänitys, niin UT Mixin kanavia voi käyttää minkä tahansa äänilähteen kanssa.

Kanavan 1 ehjääminen

Vaihdoin kaksi 100 uF/25V elektrolyyttikondensaattoria kanavalohkoon 1.

Kapasitanssin mittaus – toinen jalka täytyy irrottaa piirilevystä mittauksen ajaksi. Nimellinen kapasitanssi 100 uF, mitattu 98 uF.

 

Mittasin uuden 100 uF kondensaattorin kapasitanssiksi 137 uF.

 

100 Hz brummi pieneni 3 dB, ylemmät kerrannaiset jopa huomattavasti enemmän. Ääninäyte ennen ja jälkeen vaihdon (Huom! Kohinan äänenvoimakkuutta nostettu kymmeniä desibelejä):

Jo kahden konkan vaihtaminen auttoi korvinkuultavasti verkkohurinan suodattamiseen. Uudet konkat näyttävät suodattavan kerrannaisia 600 – 1,5k alueella huomattavasti vanhoja paremmin. Toisaalta alle 50 Hz subwoofer-alueella kohina on lisääntynyt.

 

 

Julkaistu

DIY kitaran kaulatuki kielenvaihtoon ym. säätöön

Kitaran kaulatuki – tämä olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten! Kipinä lähti liikkeelle siitä, että eilen pitkästä aikaa käyttöön ottaamani Ibanez RG sähkökitaran kaularautaa täytyy kiristää. Kun kitaran laittaa pöydälle operoitavaksi, niin se makaa ikävästi kaulan päätä vasten, ellei kaulan alle laita jotakin koroketta.

Jotakin koroketta on nyt tulossa. Tarkkaamon takasohvan takana on raakaa puutavaraa ja sieltä löytyikin tällainen pätkä tarkasti suorakaiteen muotoista puuta:

Kaivoin kuviosahan esille ja matkasin puun kanssa studion puusepänverstaalle eli vessaan. Sieltä kohta lentävät purut on nimittäin helpointa imuroida pois…

Muutaman minuutin kuluttua olin sahannut pieleen menneen prototyypin ja sen jälkeen tussimerkintöjen avustuksella toimivan kappaleen.

Koekäyttö vahvisti, että sahaus meni oikein!

Siirrytään pintakäsittelyosastolle.

Käsien ulottuvilla oli tarjolla mustaa ja vihreää maalia. Otin vihreän purnukan, koska edellisen DIY-projektin aikana olin käyttänyt mustaa. Johonkin näiden päätösten pitää aina perustua.

Kirjoitan artikkelia maalin vielä kuivuessa. Viimeistelen kitaratuen tekemällä kaulan syvennykseen kumipinnoitteen. Muuten pintakäsittely saa olla juuri tuollainen – näitä kerran muutamassa kuukaudessa tarvittavia palikoita on turha alkaa hiomaan ja koristelemaan yhtään enempää. Pääasia, että tuki toimii ja kitaristin elämä tuli helpommaksi. 🙂