Olen siirtynyt käyttämään todella paljon FabFilterin plugareita. Niiden käyttöliittymä ja laatu ovat yksinkertaisesti loistavia. Lempiplugareiden lista on siis valmistajiltaan hieman yksipuolinen…
EQ
FabFilter Pro-Q3. Muita EQ:ita en tarvitse plugarimaailmassa. Q3:ssa on uutuutena mahdollisuus laittaa jokaiseen nodeen dynaaminen EQ.
FabFilter Pro-Q3
De-esser
FabFilter DS. Käyttöliittymä ja soundi vie voiton esim. Wavesin De-esseristä. Plugarin ikkunassa rullaavassa waveformissa näkyy korostettuna kohdat, joissa DS nappaa kiinni. Vasemmassa alareunassa olevassa taajuusalueen säädössä taajuuksien voimaakkuudet on näkyvät lisäksi niin, että mitä keltaisempi, sitä voimakkaampi signaali on. Sen avulla oikean de-esser-alueen löytäminen käy nopeasti, alle 10 sekunnissa.
Kompressori
FabFilter C2. Yleiskompressori joka käyttöön. Jälleen kerran käyttöliittymä on selkeä, nopea ja intuitiivinen käyttää. Soundi on niin hyvä, etten tiedä, mistä pitäisi valittaa edes muodon vuoksi.
Fabfilter Pro-C2 on malliesimerkki nykyaikaisesta plugarista, jossa ei yritetä matkia vintagelaitteita, vaan ollaan suunniteltu ennakkoluulottomasti tehokas käyttöliittymä.
Cakewalk PC-76. Sisäänrakennettu 1176-mallinnettu kompressori, jolla on kätevä säätää raitojen tasoa. Soundi ei ole autenttinen (pystyn vertailemaan räkissä olevaan rautaversioon), mutta riittävän hyvä kaikkiin tilanteisiin.
Cakewalk PC-76 kompressori mahtuu pieneen tilaan!
Reverb
FabFilter Pro-R. Nykyaikainen käyttöliittymä, jossa kaiulle menevän ja sieltä ulostulevan äänen voi säätää koko plugari-ikkunan kokoisella täysparametrisella EQ:lla haluamakseen. Säätövaraa löytyy kukkapurkin kokoluokasta messuhalliin.
Fabfilter Pro-R
Valhalla Plate ja Valhalla Room. Minulla meni pari vuotta totutella näihin, mutta nyt Valhallat löytävät tiensä usein laulukanavaan ja virvelikaiuksi.
Vähemmälle käytölle jääneitä: Native Instruments RC 48 ja RC 24, Cakewalk Perfect Space, Waves RVerb.
Delay
1. Sonitusfx:Delay. Tämä on ikivanha 32-bittinen DirectX-plugari, joka tuli Cakewalkiin joskus 15 vuotta sitten. Kuten kuvasta näkyy, niin käyttöliittymä on karun yksinkertainen. Tällä saa tehtyä kaikki perusviiveet yksinkertaisen nopeasti. Käyttöliittymä ei vie paljoa tilaa ruudulla ja arvojen säätäminen on helppoa sekä hiirellä että numeroita syöttäen. Toimii!
Vireenkorjaus
Melodyne ARA:n kautta. Käyttämässäni Cakewalkissa Melodyne-instanssin pystyy lisäämään audioklippeihin ja Melodyneä voi käyttää kuin mitä tahansa normaalia efektiä suoraan Cakewalkin sisällä. Audiota ei tarvitse siis äänittää sisään Melodyneen tms. ennen editointia. Synkronointi Melodynen ja Cakewalkin välillä on saumatonta.
Nykyään Melodyne hoitaa laulun vireenkorjauksen niin huomaamattomasti, että edes studiolla vierailevat ammattilaulajat eivät pysty kuulemaan Melodynen korjaamissa nuoteissa digitaalisuutta. Vireenkorjauksen lisäksi rytmin korjaus Melodynellä on todella helppoa ja tehokasta!
Melodyne & Cakewalk = vireenkorjaus ei ole koskaan ollut näin vaivatonta!
Auto-Tunen käytön lopetin lopullisesti maaliskuun 2019 alussa rakennettuani uuden äänitys-PC:n. Auto-Tune vaatii, että iLok on kiinni USB-portissa. Enää en tuhlaa portteja dongleihin. Muutama muu plugari jäi samalla pois käytöstä, mutta uskon selviäväni studiotyöskentelystä ilman iLok-avainta. 2000-luvun alkupuolella päätös siirtyä Cakewalk-käyttäjäksi Cubasen sijaan perustui puoliksi tähän dongle-asiaan. Toinen puoli oli se, että silloinen Cubase oli epävakaa, mutta Cakewalk taas toimi mukavasti ja se tuntui muutenkin helpommalta oppia.
Gate
Sonitus:Gate. Cakewalkin mukana iät ja ajat toimitettu Sonitus-plugaripaketin Gate on vielä 15 vuoden päivittämättömyyden jälkeen suosikkini. Käyttöliittymä on tehty hiirelle, eikä se yritä matkia mitään räkkiefektiä. Sonitus:Gatessa on sidechain, gate-signaalin low- ja hipass, attack, hold ja release. Suosikkiominaisuus on kuitenkin Lookahead, jota käyttämällä Gate saadaan avautumaan fade-innillä pehmeästi jo ennen transienttia.
Sonitus:Gate
Limitteri
FabFilter Pro-L2. Sen jälkeen, kun olin muutaman kerran käyttänyt L2-limitteriä, olen korvannut sillä kaikki muut limitterit sitä mukaa kun niitä tulee vastaan vanhoja projekteja avattaessa. Soundi pysyy luonnollisena suuressakin limitoinnissa ja sen takia olen alkanut käyttää limitointia aiempaa enemmän yksittäisillä raidoilla. Pro-L2 toimii laulukanavassa, rumpubussissa, master-bussissa, akustisen kitaran tasoittelussa jne. Ei ole vielä tullut vastaan tilannetta, jossa olisi pitänyt kaivaa joku muu limitteri soundin puutteen takia esiin.
Doubler
VX-64 Vocal Strip. VX-64 tuli Cakewalkiin jo vuosia sitten. Plugari yrittää olla monikäyttöinen lauluprosessori. Paino sanalla *yrittää*. De-esser on huono. Kompressori on liian raju ja hankalasti säädettävä. Putki-EQ ei ole putkea nähnytkään. Delay-moduuli on liian rajoittunut. Tulo- ja lähtöpuolille ympätyt Saturation-lohkot ovat turhia, koska niiden soundi on kauniisti ilmaistuna digitaalisen kihisevä. Doubler-moduuli sen sijaan on käyttökelpoinen taustalaulujen ja välillä myös päälaulun leventämiseen. Yleensä asetan Presence-säädön johonkin -16 dB kohdalle ja stereokuvan täysille.
Waves Doubler2. Tämä on edelleen säännöllisessä käytössä, vaikka vanha plugari onkin. Doubler2:lla teen aika ajoin päälaulun levennyksen lsäämällä sen neljään eri bussiin seuraavilla detune-arvoilla:
-3, +3
+6, -6
-9, +9
12, -12.
Kaikissa yllä olevissa Direct on pois päältä, eli vain efekti tulee läpi. Nuo reititän edelleen uuteen bussiin, jossa Doubler-efektit summataan yhteen. Sieltä ne jatkavat matkaansa Laulun Master-bussiin, johon kerään eri reittejä pitkin tulevat laulut yhteen paikkaan.
Muita suosikkeja
Aphex Vintage Exciter. Tämä on niitä harvoja fotorealismia tavoittelevia plugareita, joita säännöllissti käytän. Tulisin toimeen pelkällä AX MIX -nappulalla ja senkin voisi lukita asettamaani kohtaan vähän yli kuutoseen! Käytän exciteriä harvakseltaan pelastamaan liian tummaa virvelin lähimikkiraitaa ja muutaman kerran vuodessa kirkastamaan laulua. Muihin soittimiin en muista käyttäneeni tätä pitkään aikaan.
CLA Drums. Tämä toimii yllättävän hyvin bassorumpuun, virveliin ja tomeihin varsinkin rockia miksatessa. Plugari tekee yhdellä kertaa sen, mihin muuten käyttäisin EQ:ta, kompressoria ja gatea. Plugari kuulostaa monesti parhaalta, kun laittaa Bass, Treble, Compress, Reverb ja Gate -lohkot pois päältä. Jäljelle jää perus-eq, joka leikkaa keskialueita, tiukentaa bassoa ja kirkastaa presenceä.
FabFilter Saturn. Jos tarvitsen plugarisäröä, niin Saturn hoitaa homman. Edellinen suosikkini oli Boss SD-1-pedaalia emuloinut freeware-VST-plugari, mutta se ei toimi 64-bittisessä ympäristössä ja siitä piti luopua. Saturnia en osaa käyttää vielä kuin pintapuolisesti, koska käytän sitä niin harvoin.
Yhteenveto
Analogisia efektejä mallintavat plugarit eivät houkuttele hiirikättäni. Käytän mieluummin reilusti tietokonepohjaiseen käyttöön suunniteltuja plugareita, jotka eivät yritä matkia vanhaa rautaa. Jos tarvitsen soundiin väriä, niin voin tehdä sen jo äänitysvaiheessa käyttämällä sopivia laitteita tai kierrättämällä raidat ulkoisten, räkissä olevien laitteiden läpi. Digitaalista ääntä haukutaan aina kylmäksi, mutta se on kylmää vain, jos on äänittänyt kylmiä ääniä. Jos äänilähde on kivan kuuloinen, niin ei A/D-muunnin tee siitä mitenkään taikaiskusta kylmää!