Studioon valmistautuminen

Tässä ohjeita studioon (mihin tahansa studioon, ei pelkästään Pulu Studioon) tuleville bändeille.

Ennen studiosessiota

• Treenatkaa biisit kunnolla.
• Äänittäkää raakademoja treeneissä. Nauhalta kuunneltuna biisin hahmottaa eri tavalla kuin sitä soittaessa.
• Kuuntele, mitä muut soittimet tekevät.
• Onko joka biisissä edes yksi koukku?
• Onko lyriikassa tolkkua? Onko englanninkielisen lyrikaan sanojen ääntäminen tarkastettu?
• Yrittäkää löytää biiseille hyvät tempot.
• Miten biisi loppuu?
• Onko biisi hauska soittaa vai mukava kuunnella?

Jos äänityksissä käytetään metronomia, kannattaa biisien soittamista treenata klikin kanssa. Kirjoita tempot muistiin studiota varten

Pitäisikö bändillä olla tuottaja?

Tuottaja on äänityksen aikana kuin elokuvaohjaaja, joka organisoi projektia ennen studioon astumista ja inspiroi parempiin suorituksiin äänitysten aikana. Jos bändissä ei ole ketään, joka osaa pitää naruista kiinni, voi demosta tulla sekava, eikä siitä välity bändin todellinen potentiaali.

Tuottajan ei tarvitse olla ulkopuolinen henkilö. Esim. Pete Walli tuotti Kingston Wallin levyt itse, eikä levyistä vieläkään löydy pahemmin moitittavaa.

”Biisit toimivat livenä paremmin”

Monet bändit väittävät kuulostavansa livenä paremmalta kuin levyllä. Studiossa soitetaan sokealle yleisölle.
Ilman visuaalista puolta musiikissa ei ehkä olekaan samaa tehoa kuin mitä on kuviteltu. Sama biisi elää kotistereoissa ihan muuta elämää kuin värivalomereen upotettu liveversio korviahuumaavana äänivallina nousuhumalassa tanssivalle yleisölle.

Tylsän biisin voi pelastaa hyvällä musiikkivideolla. Ja jos sekään ei onnistu, jätetään menestyminen markkinointiosaston huoleksi. 🙂

Vinkkejä bändin jäsenille

Rumpali

• Rumpuihin kannattaa ostaa uudet kalvot ennen äänittämistä. Ylimääräiset rätinät, resonanssit ja kitinät on hyvä poistaa ennen äänitystä demppirenkailla,  kankaanpalasilla, CRC:llä jne.
• Kompit ja kaikki fillit kannattaa miettiä etukäteen kuntoon. Älä soita vaikeampia juttuja kuin osaat soittaa.
• Soittaako basisti hyvin yhteen rumpujen kanssa?
• Ovatko pellit balanssissa? Soiko joku pelti paljon kovempaa kuin muut? Jääkö joku pelti jalkoihin? Vaihda, lainaa. Hiljaa soivan pellin voi nostaa ylemmäksi, lähemmäksi overhead-mikrofoneja.
• Tuo studioon riittävästi kapuloita ja jos mahdollista, useita virveleitä ja peltejä.

Rumpujen viritys

Rummut vaikuttavat koko bändin yleissoundiin todella paljon, joten niiden soundin parantamiseen kannattaa nähdä paljon vaivaa. Netistä löytyy paljon rumpujen viritysohjeita. Jos rummut eivät sovi
bändin musiikin tyylilajiin, kannattaa etsiä sopiva rumpusetti ennen äänityksiä. Miksauksella ei pysty loihtimaan modernia metallia vintage jazz -rummuista tai päin vastoin. Studiossa äänittäjältä kannattaa kysellä vinkkejä virittämiseen, yleensä heillä on kertynyt asiasta kokemusta.

Muistilista:

• riittävästi kapuloita
• tyylilajiin sopivat rummut
• uudet, tyylilajiin sopivat kalvot
• resonanssien ja häiriöäänten poistaminen
• huolellinen viritys, myös alakalvot
• tempot haltuun
• fillejä mietitty etukäteen

Basisti

Bassoraidalle tarvitaan soittimen nimestä huolimatta myös keskialuetta ja yläpäätä, jotta basson nuoteista saisi selvää. Yläpäätä on helppo leikata pois. Korostaminen ei onnistu, jos raidalle ei alunperinkään ole tullut yhtään
korostettavia taajuuksia. Hyvin erottuvassa bassosoundissa on enemmän keskialueita kuin bassotaajuuksia!

Dropatuissa vireissä soitettaessa on erityisen tärkeää soittaa mahdollisimman tasaisella tatsilla, koska jos kieltä lyö lujaa, niin se soi ylävireisesti. Drop C -vireisen soittimen intonaation säätäminen on TODELLA tärkeää.

Soita tasaisesti. Mitä vähemmän bassoa tarvitsee kompressoida, sen paremmalta se kuulostaa. Pyydä äänittäjää säätämään kuuntelubalanssi sellaiseksi, että kuulet oman soittosi kunnolla.

Muistilista:

• soittimen elektroniikka kunnossa
• jos aktiivibasso, tarkasta patterin kunto
• kompit kunnossa varsinkin bassorumpuun verrattuna
• soita tasaisesti ja tarkasti rumpujen kanssa.

Kitaristi

Hankintalista: uudet kielet, uusia plektroja, efektipedaaleihin uudet patterit tai hyvät virtalähteet ja kunnon piuhat. Kitaran hienovire kuntoon. Soundeista visio ennen studiota.

Sopiihan kitarasoundi yhteen rumpujen ja basson kanssa? Jääkö muille soittimille tilaa? Jos bändissä on kaksi kitaristia, onko kummallakin selkeästi omat roolit ja sovittu työjako?

Yksin soitettaessa on kivaa, että kitarasta tulee muhkeasti bassotaajuuksia. Bändisoitossa ohuempi kitarasoundi selkiyttää koko bändin sointia. 90-300 Hz alue on ruuhkainen – sinne pitäisi mahtua runsaasti bassoa ja rumpua kitaroiden lisäksi.

Kitaristit voivat tuplata (triplata) komppiraidat ja soittaa soolot pohjien päälle. Tuplausraitaan voi käyttää eri soundia, jotta raita painottaisi eri taajuusalueita kuin ensimmäinen kitara. Haluatko soittaa tarkan  tuplausraidan? Biisi on pystyttävä soittamaan tarkasti samalla tavalla monta kertaan. Sikin sokin vierekkäisiä kuudestoistaosia painottavat komppikitarat varmistavat sen, että biisiä ei saa millään miksauskikalla hyvänkuuloiseksi! Tarkemmin harkitut rytmit ja ilmava soitto kantavat pitemmälle – musiikki ei lakkaa, vaikka kitara pitäisi välillä puolen sekunnin tauon.

Äänitettäessä kannattaa käyttää vähemmän säröä kuin livenä. Esim. AC/DC käyttää yllättävän vähän säröä. Liika särö tekee kitarasta epäselvää mössöä, joka pörisee vain yhdellä äänenvoimakkuudella. Aloittelevat kitaristit yrittävät peittää megasäröllä epätasaista plekutekniikkaa. Dynamiikkaa voidaan pienentää helposti miksausvaiheessa, mutta sitä ei saa jälkikäteen enää lisää.

Tietyissä tyyliilajeissa särön vähentämisestä on turha keskustella kitaristien kanssa. Suuri särön määrä vain kuuluu metalliin. Tällöin kompit on soitettava tosi puhtaasti ja tarkasti, koska pienetkin häiriöäänet (esim. vahingossa vapaana soiva yläkieli) soivat särön ansiosta yhtä lujaa kuin varsinaiset nuotit.

Yksi neuvo kaikki virheet läpi käyneeltä kitaristilta (minä itse): soita vähemmän niin kuulostat paremmalta.
Toinen neuvo, sama lähde: soolossa ei tarvitse todistaa olevansa nopea. Joku on kuitenkin nopeampi. Miten melodisen soolon pystyt soittamaan? Osuvatko venytykset kohdenuottiin? Onko soolo edes tarpeellinen osa biisiä vai onko se siellä siksi, että pääset pätemään hetkeksi? Ei kai kukaan itseään kunnioittava kitaristi jaksa pelkkää komppia soittaa kahta ja puolta minuuttia kauempaa kerrallaan?

Kannattaako äänittäessä käyttää kaikua? Kitarakaapin läpi ei kannata ajaa kuin jousikaikua. Halli- ja huonekaiut kuulostavat mikitettyinä suttuisilta ja ne on parempi lisätä myöhemmin miksausvaiheessa.

Muistilista:

• uudet kielet, varakieliä
• säädä kitaran hienovire kuntoon
• ovatko pedaalien liittimet kunnossa
• uudet patterit
• hurinattomat virtalähteet
• kitaraosuudet vs. muu maailma mietitty kuntoon.

Studiossa on helppoa äänittää kitarakaapin lisäksi puhdas DI-signaali ennen efektejä. DI-raita voidaan kierrättää uudelleen kitarakamojen läpi tai sitä voidaan käyttää kitaraplugareiden kanssa.

Kosketinsoittaja

Usein kosketinsoittaja haluaa studiossa soittaa normaalin livesovituksen lisäksi lisäraitoja. Jos mopo karkaa käsistä, niin tuottajan pitää olla valmis kantamaan yli-innokas kiipparisti pihalle ja sanoa, että ”eiköhän tää ollut tässä”… paitsi jos tuottaja itse on häntä yllyttämässä.

Koskettimet on soittimena laaja käsite. Kosketinsoittajalla on pääsy kaikille taajuuksille nollasta hertsistä ultraääniin asti. Suuri vapaus – suuri vastuu. Kosketinsoittajan pitää etsiä bändin äänivallista oma paikka. Soita eri oktaavista kuin kitaristi. Kuuntele kokonaisuutta. Bändisoitossa ei toimi tavallinen laulun säestystapa.

Hyvillä ja persoonallisilla synasoundeilla kappaleeseen voidaan saada omaperäinen leima. Vältä geneerisiä soundeja, ellei niiden tarkoituksena ole olla vain aavistuksenomaisena liimana kaiken muun takana.

Laulaja

Laulaja, olet bändin tärkein lenkki. Sinun mukanasi äänitys kaatuu tai nousee voittajaksi.

Pidä puolesi, etteivät kitaristit tuhlaa studioaikaa soolojen soittamiseen yhä uudestaan ja uudestaan.

Äänen avaaminen on tärkeää. Pari yskäisyä ei riitä…  Tee äänenavausharjoituksia, vaikka se kuulostaisi kuinka tyhmältä muiden läsnäollessa. Pyydä ylimääräisiä tyyppejä häipymään paikalta tai mene itse johonkin syrjäisempään huoneeseen lämmittelemään.

Fraseeraus on tärkeää – miten laulurivit alkavat ja loppuvat, kuinka paljon painoa kullakin sanalla ja nuotilla on. Huomiota pitää kiinnittää myös vireisyyteen ja siihen, että kuulija pystyy seuraamaan laulujen sanoja ilman niiden lukemista (tosin joissakin tyylilajeissa tämä ei ole niin tärkeää). Laulaja ei välttämättä itse tajua artikuloivansa sanoja epäselvästi. Ulkopuolinen korvapari arvioi ymmärrettävyyden luotettavammin. Luota äänittäjään – hänellä on kokemusta muistakin laulajista.

Yksi biisi voidaan äänittää yli viisi kertaa alusta loppuun. Lisäksi kertosäkeet voidaan tuplata. Eri otoista valitaan parhaat palat ja niistä leikataan ja liimataan lopullinen lauluraita. Yksittäisiä sanoja voidaan kopioida
jopa vapaasti säkeestä toiseen ja yksi nappiin mennyt kertosäe voidaan kopioida muihin kertosäkeisiin. Jos miksausvaiheessa käy ilmi, että jokin kohta jäi kuitenkin huonoksi, voi laulaja paikata sen myöhemmässä vaiheessa uusiksi. Tällöin soundi on todennäköisesti erilainen kuin aikaisemmin, mutta mieluummin eri soundi oikein laulettuna kuin sama soundi mutta väärin laulettuna.

Muistilista:

• tule studioon levänneenä ja motivoituneena
• opettele sanat mahdollisimman hyvin ulkoa
• käy läpi laulumelodiat jollakin soittimella (jos ei pelkkää örinälaulua)
• juo mieluummin vettä kuin hiilihappojuomia ja kahvia
• tunnelman kannalta tärkeät asiat mukaan (unilelu, kylpyankka, tuoksukynttilä – vaihtelee tapauskohtaisesti)
• mahdollisimman paljon itseluottamusta
• suopea asennoituminen rakentavaan palautteeseen
• harjoittele kuulokkiden kanssa mikrofoniin laulamista
• Ole rento. Jos et ole, niin rentoudu. Äänitystä ei kannata pelätä, koska pieleen menneet kohdat voi paikata – toisin kuin livenä laulaessasi! Tämä on helppo sanoa, mutta yritä hokea sitä itsellesi niin paljon, että alat uskoa siihen :).

Perkussionisti

Rumpali haluaa lisätä tamburiinia, shakeria, bongoja jne. mausteeksi. Lähdetään liikkeelle yleisestä luulosta: kuka tahansa osaa soittaa tamburiinia – sitä heilutetaan vasemmalta oikealle musiikin tahdissa? Shakerin kanssa sama juttu, hiekkaputkea osaa soittaa vaikka laulajakin! Bongojahan soitetaan silleen vapaasti vähän sinne tänne, niillä vain täytetään tyhjää tilaa eikä se ole niin viimeisen päälle tarkkaa kun ne miksataan kuitenkin vaan sinne taustalle.

Jos nyt ei kuitenkaan… Mieti nyt edes vähän, mitä aiot soittaa. Riittäisikö vähempi? Älä anna miksaajalle turhaa päänvaivaa viidellä päällekkäisellä perkussioraidalla, joista lopulta mikään ei tuo lisäarvoa biisiin. Soita lehmänkelloa, tamburiinia ja shakeria tasaisesti ja tarkasti. Bongot ja congat vaativat kuin vaativatkin lyöntitekniikan harjoittelua ennen kuin niistä irtoaa järkevää sanottavaa! Jos kertosäkeeseen tulee tamburiinia, voi äänittäessä soiton aloittaa muutamaa tahtia ennen ykköstä, että kädet pääsevät oikeaan rytmiin. Turhat iskut on helppo editoida pois hiirellä.

Aika kuluu nopeasti…

Studiossa aika kuluu nopeasti. Tämän vuoksi biisit kannattaa miettiä valmiiksi etukäteen. Kun tietää, mitä tekee, säästää aikaa.

Joskus soittajasta tai laulajasta voi tuntua, että äänittäjä / tuottaja hakee hänen esityksestään vain virheitä. Tätä ei pidä ottaa itseensä! On hienoa, että joku viitsii nähdä vaivaa, jotta musiikkisi kuulostaisi mahdollisimman hyvältä. Työhönsä kyllästynyt äänimies olisi vain hiljaa ja toivoisi, että päivi olisi jo ohi. Innostuneen äänittäjän antaman vinkit ovat bändille arvokkaita. Hän on kuullut kymmenien tai satojen bändien soittoa ja osaa sanoa heti osa-alueet, jotka vaativat erityistä panostusta.

Ajan henkeen kuuluu, että demolta vaaditaan valmiin levyn laatua. Bändin pitää kilpailla tarkkuudessa  konemusiikin kanssa. Äänittäjä voi koota lopullisen biisin useista eri otoista ja tiukentaa soittoa siirtämällä yksittäisiä iskuja lähemmäksi oikeaa paikkaansa, mutta usein jälkikäteen korjaaminen vie moninkertaisesti enemmän aikaa kuin uudelleensoittaminen. Tämän takia etukäteen harjoittelu ja  soittotarkkuuteen keskittyminen on tärkeää.

Ota kamera ja videokamera mukaan studioon!

Hauskoja äänityshetkiä!