Virvelin mikitys sivulta

Virvelin mikitys sivulta – metalli-, heavy- ja rock-rummuissa tätä näkee harvemmin, mutta esim. soulissa jo enemmän. Itsekin harvoin tällaista käytän, mutta nyt oli sopiva biisi ja tilanne syntyi vähä sattuman kautta; kuvassa näkyvä SM57 oli mulla aluksi ylämikkinä, mutta en saanut siitä sopivaa soundia. Tilanteen pelasti Sennheiser MD-421.

Olin jo hivuttamassa SM57:ää pois, mutta jätin sen laiskuuttani virvelin sivulle. Tarkkaamon puolella kuuntelin rumpuja uudestaan ja huomasin, että nyt se SM57-kanava soundaakin tosi hyvältä. Hi-hat vuotaa läpi aika lujaa, mutta mikistä saa silti kaivettua hyvän attackin ja ”räsähdyksen”. Soundi on mielestäni miellyttävämpi kuin virvelin alapuolen ”ritinä”.

Itse asiassa en ole saanut pitkään aikaan kuvassa näkyvästä sinänsä huippulaadukkaasta DW Collectors Series -virvelistä hyvää mattosoundia sen jälkeen kun jouduin vaihtamaan alkuperäisen maton pois. Kokeillut olen jo puoli tusinaa erilaista mattoa erilaisilla mikrofoneilla, mutta sitä samaa silkkisyyttä en ole enää tavoittanut, mitä alkuperäinen matto tarjosi.

Lähimikkien osuus miksauksessa on mulla n. 50% verrattuna siihen, mitä overheadeista ja tilamikeistä tulee. Rumpujen tilamikit kuulostavat hyvältä, enkä välttämättä käytä overheadeja ollenkaan miksauksissa. Pellit kun soundaavat paremmalta vähän kauempaa mikitettynä.

Kuvassa mikrofonien asennot, kun äänitin May:Day:n Breaking Rules -kappaletta. Kaakkurilla oli oma virveli mukana, laitoin talon DW:n tuohon kuvitukseksi.