Posted on

Yrityspodcast – ”Tein itse ja säästin” vai sittenkin jotain muuta…

Muutama vuosi sitten kukaan ei tiennyt, mitä podcast tarkoittaa. Vähän sama kuin blogin kanssa oli 10 vuotta sitten. Nyt kaikki ovat alkaneet tehdä podcasteja ja sitä pidetään luonnollisena lisänä yrityksen markkinoinnissa.

Jos yrityksen toimiala on tylsää peruspuurtamista, niin miten siitä saa loihdittua kuulijoita koukuttavia podcasteja? Miten pitkä podcastin pitää olla? Millainen on hyvän podcastin rakenne?

Tein itse ja säästin

– Hei Make, sinähän olet laittanut meidän printteridriveritkin kuntoon ja tiedät yhtä jos toista näistä ATK-jutuista. Äänitäpä meille podcast.

– Joo siis tässä mun puhelimessa on Ääninauhuri-applikaatio. Laitan sen tuohon neukkarin pöydälle.

Plussat:
+ Halpa
+ Nopea

Miinukset:
– Kaikki muu…

Sisällön suunnittelu

Yrityspodcast on lähtökohtaisesti tarkoitettu asiakassuhdetta syventäväksi markkinoinnin välineeksi vanhoille asiakkaille tai herättämään mielenkiintoa potentiaalisten asiakkaiden joukossa. Tarkoituksena ei ole miellyttää suurta yleisöä, vaan tarjota mielenkiintoista sisältöä tunnetulle, rajatulle kohderyhmälle. Tämän vuoksi podcastin sisältö voi olla pitkälle erikoistunutta ja se voi sisältää syventävää asiatietoa – kohderyhmä todennäköisesti tuntee alan ja pitää siitä, että heille tarjotaan täsmällistä, yksityiskohtiin paneutuvaa sisältöä.

Tyypillinen yrityspodcastin pituus on 20 minuuttia. Uutuustuotteista tai -teknologioista kertovat podit voivat olla lyhyempiä, 5-7 min pitkiä, tiiviitä tietopaketteja – näissä syventävää tietoa kannattaa tarjota podcastin yhteyteen kirjoitetulla pitemmällä artikkelilla.

Lyhyen ja pitkän yrityspodcastin rakenne

20 min podcast voidaan jakaa osiin vaikkapa tällä tavalla:

  1. Max 30 sek – intro, jossa kerrotaan podcastin/podcast-sarjan tarkoitus
  2. 5-6 min – vieraan/vieraiden esittely ja juontajalta napakka kysymys, jolla päästään aiheeseen kiinni enempiä kaartelematta
  3. [Tähän mahdollisesti mainoskatko, jossa muistutetaan podast-sarjan muista osista, tuotteista tms.]
  4. 13 min – syventävää keskustelua aiheesta
  5. 1 min – ”tähän loppuun haluaisin vielä kysyä, että ________”
  6. Lopetus – ”Tässä jaksossa käsiteltiin ____, ensi kerralla aiheena ____. Se on moro.”

6 min podcast tehdään tiukemmin:

  1. 15 sek intro – ”Tervetuloa _____-podcastiin. Minä olen _____ ja vieraanani tänään ____. Tänään keskustelemme lentävien junien ruuhkamaksuista ja miten niitä voidaan kiertää.
  2. 1 min – aiheen esittely ja ensimmäinen kysymys/vastaus
  3. 4 min – syventävää juttelua
  4. Nopea kertaus ja kehotus tutkia lisätietoja nettisivulta ______.

Podcast-äänityksen tekninen toteutus: lue  Podcastin aloitusopas -artikkeli.

Podcastin juontaja

Kaikki osaavat puhua, mutta harvaa osaa puhua selkeästi ja luontevasti äänitystilanteessa. Hyvä juontaja puhuu innostavasti, mutta osaa myös aiheen siten, että hän pystyy heittämään vieraalle/vieraille vastapalloja. Hyvä juontaja vie keskustelua eteenpäin ja hän osaa ottaa haastateltavasta ulos mielenkiintoisia, aiheeseen liittyviä vastauksia.

Kukaan ei ole syntynyt hyväksi podcast-juontajaksi ja jos yrityksen sisältä ei löydy vapaaehtoista + pätevää puhujaa, niin kannattaa pyytää studioon puhumisen ammattilainen, jolla on kokemusta radiosta, TV:stä tai muusta julkisesta esiintymisestä. Toisaalta ulkopuolinen juontaja on pihalla yrityksen tuotteista ja palveluista, joten hänen täytyy podcastin äänitysvaiheessa luottaa firman sisältä tulevaa juontajaa enemmän valmiiksi kirjoitettuihin kysymyksiin.

Puhukaa rennosti, mutta ei LIIAN rennosti

Podcastin kuulijat arvostavat asiantuntevaa, levollista ja rentoa keskustelua. Kirjakielinen ja paperista luettu esitelmöinti sopii vain ”asiantuntijalta asiantuntijalle” -tyyppiseen viestintään. Valmiiden vastausten lukemista paperista tulisi välttää, jos vieras suinkin pystyy tähän.

Podcastissa haastateltavat vieraat eivät ole todennäköisesti saaneet koulutusta suulliseen ilmaisuun. Tässä kokemusperäinen muistilista amatööripuhujalle, joita noudattamalla olet heti parempi podcastaaja:

  1. Älä käytä täytesanoja! Siis tota niinku mä [maiskautus] öö niinku et… Ole mieluummin hiljaa; hiljaisuuden voi aina leikata lyhyemmäksi editointivaiheessa!
  2. Hengitä kauempana mikrofonista.
  3. Puhu selkeästi lauseen loppuun asti. Monet nielevät vastauksiensa viimeiset sanat.
  4. Jos tulee virhe, niin pidä tauko ja vastaa uudestaan; leikkaaja hoitaa kyllä loput!
  5. Pidä sama etäisyys mikrofoniin koko ajan puhuessasi.
  6. Unohda mikrofoni ja äänittäminen ja keskity juttelemaan juontajan kanssa! 🙂

Tulosten arviointi

Podcastit tuovat asiakkaita pääosin epäsuorasti tunnettuuden lisääntymisenä ja imagon kautta. Podcastilla voidaan herättää potentiaalinen asiakas lähestymään yritystänne; ”nuo puhuvat juuri niistä asioista, joita olemme itsekin pyöritelleet jo pitemmän aikaa – taidanpa kysyä heiltä tarjousta, niin ei tarvitse tehdä kaikkea itse”. Hyvin toteutetuilla podcasteilla välitetään potentiaalisille ja vanhoille asiakkaille viestiä, että olemme oman alamme ammattilaisia – luottakaa meihin”.

 

Kirjoittanut

Panu Pentikäinen

Panulla on yli 20 vuoden kokemus digitaalisesta äänittämisestä ja hän on kartuttanut podcast-tuotannon kokemuksia monien suuryritysten ja julkisten instituutioiden projekteissa.

Posted on

Ajatuksia podcastin tuottamisesta

Podcast äänitys Pulu Studio

Marraskuussa podcastien äänitykset ovat jatkuneet vilkkaina. Uusia asiakkaita ilmaantuu tasaista tahtia ja vanhatkin palaavat tekemään äänityksiä, eli ehkä täällä on jotain tehty oikein! 🙂 Tänään vieraina oli jo sellaista porukkaa, että nauroin tilausta vastaanottaessani mielessäni, kuinka en tiennyt edes vitsinä unelmoida tällaisista projekteista. Jos podcast-vieraan esimies olisi tullut paikalle, niin kaupunginosan päällä olisi pörränyt pari helikopteria ilmatilaa varmistamassa.

Pääsin tekemään A/B-vertailua Pulu Studion ja kilpailevan studion podcastien laadun välillä, koska jatkoin erään podcast-sarjan tuotantoa asiakkaan antamilla samoilla spekseillä. Lopputulosta vertaillessani sain loihdittua mielestäni korvaa miellyttävämmän, tasapainoisen puheäänen, jota on vaivatonta kuunnella.

Superherttaa sen olla pitää

Äänitän podcastit parhaillaan laajakalvoisilla kondensaattorimikrofoneilla aina kun vain mahdollista. Shure SM7 näyttää olevan suosittu useammassakin amerikkalaisessa pro-luokan podcast-studiossa, mutta itse en tykkää siitä; se tuottaa kyllä erittäin kuivan, vähäkaikuisen signaalin, mutta laajasta taajuusvasteesta huolimatta soundi ei ole yhtä lämmin ja pehmeä kuin ikuisella suosikillani, AKG C414-B ULS:llä.  C414:ssä on neljä suuntakuviota, joista podcasteissa käytän superherttaa. Se tarjoaa kapeimman suuntakuvion soundin kustannuksella – hertta on parempi, 8-kuvio vielä parempi ja omni loistava (hyvässä tilassa).  Podcast-äänityksessä haluan minimoida vuodot, joita laajakalvoisia kondensaattorimikrofoneja käytettäessä väistämättä tulee melko paljon. Siksi tuo superhertta antaa kokonaisuutena paremman lopputuloksen; vähemmän vuotoääniä = enemmän mikrofonin takana olevaa puhujaa => parempi lopputulos.

Mikrofonien ja puhujien sijoittelu ympyrään

Olen harkinnut pitkään pyöreän neuvottelupöydän hommaamista, sellaista, jossa on reikä keskellä. Pöydän halkaisijan pitäisi olla mallia ”suuri”, eli pari metriä. Sellaista pöytää ei ole vielä tullut vastaan. Kuvittelin löytäväni pk-seudulta kolmesta tai neljästä palasesta koottavan kokoontaitettavan ympyräpöydän, mutta aika hiljaista on. Nyt olen luopunut pöytäsuunnitelmasta ja asetellut podcastien puhuja joko vastakkain tai 120 asteen välein reilun parin metrin päähän toisistaan äänityshuoneen keskelle. Tämä vaikuttaa olevan toimiva ratkaisu; kaikki näkevät helposti toisensa ja keskustelu on helppoa. Mikrofoniständeille jää runsaasti tilaa keskiympyrään. Kaikki halukkaat saavat eteensä nuottitelineen tai pienen apupöydän.

Kilpaileva vaihtoehto kahdelle puhujalle

Yhden asiakkaan luona podcastit äänitetään alla olevan kuvan näköisen pöydän äärellä. Tähän mahtuu tietenkin vain kaksi henkilöä. Mikrofonien asettelu on myös haasteellista, koska ne pitää laittaa niin lähelle toisiaan. Äänityksen ajaksi pöydälle rakennettiin puhujilta lähes näköyhteyden peittävät akustoinnit vuotoäänien vähentämiseksi. Soundista tuli aika hyvä, mutta podcast-vieraan olo ei välttämättä ole kaikkein rennoin, kun edessä on iso U:n muotoinen akustiikkapaneeli ja pöydän toisella puolella olevasta puhujasta näkyy vähän otsatukkaa…

Podcast 2 hengelle - pöytä

Toisaalta tällaisessa asetelmassa tunnelmasta tulee väkisinkin tiivis… En kuitenkaan hommaa samanlaista 2 hengen baaria studioon.

Jälkieditointi

Kun podcastin äänitys on päättynyt, niin mitä teen jälkituotannossa? Aivan ensimmäisenä varmuuskopioin raakaraidat turvaan – joko toiselle kovalevylle tai ftp-siirrolla Pulu Studion serverille (varsinkin valtiomiestason äänitysten yhteydessä). Sen jälkeen käyn jokaisen raidan yksitellen läpi Adobe Auditionilla seuraavasti:

  • Mahdollisesti n. 6 dB kohinanpoisto 0-300 Hz alueella, jos studioon on kantautunut melua ulkopuolelta. Korkeammat taajuudet eivät tule läpi rakenteista.
  • Hälyäänien poistaminen / vaimentaminen (yskäisyt, papereiden plärääminen jne.)
  • Maiskutteluäänien vaimentaminen (puhujata riippuen jos tarpeen)
  • Jos raidalla on hiljainen puhuja: vuotoäänien vaimentaminen manuaalisesti 6 dB, jos joku toinen vieras puhuu kovalla äänellä.

Kun kaikki raidat on käyty tuolla tavalla läpi, alan säätää puhujien soundeja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi raitakohtaisia EQ:ita (Fabfilter Pro-Q3 / natural phase tai medium linear phase tätä kirjoittaessani) korvakuulolta säätäen. Lisään jokaiselle erillisraidalle myös puheäänelle kompressorin (Fabfilter Pro-C2 tätä kirjoittaessani). Luonnollista soundia haettaessa kompressoin kovimpia ääniä 1-3 dB, naurunremakkaa enemmän.  Lisään raitakohtaiset de-esserit, jos niitä tarvitaan.

Nyt raidat ovat valmiita kulkemaan summattavaksi bussiin. Bussissa on:

  • EQ – Yleensä highpass 80 Hz, muuten tasainen
  • Compressor – ottaa kiinni silloin, kun kaksi tai useampi vieras puhuu yhtä aikaa kovalla äänellä
  • De-esser – hienovarainen sibilanttien rajoitus
  • Brickwall limiter – volatason nosto asiakkaan kanssa sovitulle tasolle.

Nyt puheet on saatu yhteen nippuun. Tästä ne jatkavat matkaansa Master-bussiin, jossa puheet ja jinglet yhdistetään. Master-bussissa on vielä yksi limitteri, joka on lähinnä estämässä signaalin nousemisen 0-tasoon (ikävän säröytymisen estämiseksi).

Panorointi?

Jos puhujat kuulostavat toinen toisiltaan, niin pieni raitojen panorointi voi tehdä podcastin kuuntelusta miellyttävämpää. Panoroinnissa käytän 5 – 7 % panorointia vasemmalle tai oikealle – riittävästi, jotta panoroinnin aistii, mutta kuitenkin sen verran hillitysti, että kuulokuva ei ole missään tapauksessa ärsyttävästi kallellaan  edes nappikuulokkeilla.

Lopputarkastus

Avaan valmiin podcast-miksauksen Adobe Auditionissa ja tarkastan vielä, että äänenvoimakkuudet eri puhujien kesken ovat linjassa toistensa kanssa. Pitääkö hiljempaa puhuvan olla hiljemmalla kuin kovaa kailottavan vieraan? Vai pitääkö niiden olla samalla volatasolla? Jos hiljemmalla, niin kuinka paljon? Kuuluvatko editit? Kuulostavatko kaikkien puheäänet mahdollisimman hyvältä? Onko miksaus linjassa mahdollisen podcast-sarjan aikaisempien jaksojen kanssa? Näitä kysymyksiä pyörittelen joskus viimeiseen hetkeen asti, ennen kuin pakkaan podcastin lähetysvalmiiksi asiakkaalle.

Yhteenveto

Jos jotain haluaa tehdä, niin se kannattaa tehdä mahdollisimman hyvin. 🙂

-Panu