DI-boksi

jdi-34-lrg[1]DI-boksi tulee sanoista ’direct injection box’.

DI-boksi muuntaa häiriöille alttiin korkeaimpedanssisen signaalin matalaimpedanssiseksi ja balansoiduksi. Muunnoksen jälkeen korkeaimpedanssinen soitin (esim. sähkökitara tai sähköbasso) voidaan liittää miksauspöydän tai äänikortin mikrofonietuasteeseen äänenlaadun heikentymättä.

DI-boksin liitännät:

– sisään: 3,5 mm plugi
– ulos: balansoitu XLR
– usein myös ’thru’, jonka kautta sisääntulevan signaalin saa reititettyä eteenpäin alkuperäisenä.

Tyypillinen kytkentä keikalla: basso -> DI-boksi -> miksauspöytä, thru -> bassovahvistin.

 

Passiivisen ja aktiivisen DI-boksin erot

Passiivisella ja aktiivisella tarkoitetaan erilaista DI-boksin toimintatapaa. Passiivisessa DI-boksissa on muuntaja, kun taas aktiivisessa DI-boksissa on ulkoista virtaa tarvitsevaa elektroniikkaa.

Passiivisen DI-boksin edut:
+ ei tarvitse virtalähdettä
+ suodattaa tehokkaasti 50 Hz verkkohäiriötä
+ hyvä soundi, jos käytetty laadukasta muuntajaa

Aktiivisen DI-boksin edut ja haitat:
+ edullisempi valmistaa
+ passiivista neutraalimpi soundi
+ vahvistaa heikkoa signaalia ja pienentää siten siirrossa aiheutuvia häiriöitä
– vaatii aina virtalähteen

Nyrkkisääntö: käytä passiivista DI-boksia, jos soittimessa on aktiivielektroniikka (esim. basso, joka tarvitsee patterin toimiakseen). Käytä aktiivista DI-boksia, jos soittimen elektroniikka on passiivinen (ei ulkoisella virtalähteellä toimivaa elektroniikkaa).